Vagushermon aktivointiin ja rauhoittumiseen riittää, että hengitämme syvään

Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto ovat osa autonomista eli tahdosta riippumatonta hermostoa, joka mahdollistaa toimintakykymme ilman, että erityisesti edes tiedostamme sitä. Parasympaattinen hermosto on aktiivisimmillaan unen tai levon aikana ja se vaikuttaa meidän palautumiseen. Parasympaattinen hermosto pyrkii ylläpitämään tasapainoa; rentouttamalla, hidastamalla kehoa ja edistämällä parantumista ja palautumista. Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto ovat kehon kaasu ja jarru. Ne toimivat yhteistyössä mutta niin, että toisen toiminnan kiihtyessä, toisen toiminta hidastuu.

Vagushermo on parasympaattisen eli kehoa rauhoittavan hermoston tärkein aivohermo. Se on myös ihmisen pisin aivohermo. Vagushermo on kuin omaan kehoomme rakennettu jarrupoljin. Se kiertää ympäri kehoa, jonka vuoksi sitä kutsutaan myös kiertäjähermoksi. Vagushermo alkaa aivojen alimmasta osasta, ydinjatkeesta ja ulottuu kaikkiin tärkeisiin elimiin: sydämeen, keuhkoihin, suolistoon, vatsaa aina sukuelimiin ja lantioon asti. Vagushermo säätelee sydämen ja suoliston toimintaa sekä vastustuskykyä. Se vaikuttaa ruoansulatukseen (kylläisyyden tunne) ja hengitykseemme sekä ylläpitää tasapainoa hermoston, hormonitoiminnan ja immuunijärjestelmästä välillä ja vaikuttaa solujen uudistumiseen. Parhaiten se toimii unen tai rentoutumisen aikana. Sen toimintakunnosta on kuitenkin pidettävä huolta, kuten muistakin tärkeistä toiminnoista eli se vaatii päivittäistä huomiota ja harjoitusta. Hektinen arki voi osaltaan vaikeuttaa elimistön luonnollista taipumusta päästää luonnollisesti parasympaattisen eli rauhoittavan ja palauttavan hermoston aktiivisuuteen illalla ennen nukkumaan menoa. Kiireen ja stressin keskellä voikin käydä niin, ettei näin tapahdu ollenkaan. Sympaattinen stressireaktio, joka mahdollistaa meidän arkisen toiminnan, ei rauhoitukaan vaan pitää meille seuraa yön tunteita. Tuttua eikö totta? Tämä vaikuttaa suoraan meidän unen laatuun, unettomuuteen ja virkistyneisyyteen.

Vagushermo on tärkeä komponentti oman stressinhallinnan ja hyvinvoinnin kannalta. Se auttaa meitä rentoutumaan, palautumaan, vähentää stressiä ja ahdistusta. Vagushermon avulla voimme parantaa omaa hyvinvointia ja elämänlaatua. Vagushermon aktivointiin ja rauhoittumiseen riittää siis, että hengitämme syvään. Voimme aktivoida vagushermoa syvähengityksen avulla samalla rauhoittaen kehoa ja mieltä. Päivittäiset hengitysharjoitukset ovat tärkeä osa vagushermon aktivointia ja harjoittamista. Niiden avulla voimme aktivoida vagushermoa, jolloin syke ja verenpaine lähtevät laskuun ja katkaisemme kehon stressireaktion tehokkaasti. Tätä helppoa tekniikkaa voi käyttää myös arjen kiireessä rauhoittumiseen tai tilanteisiin, joissa jännitys valtaa mielen. Syvähengityksellä hapetat kehoasi ja piristät omaa mieltäsi. Pitkään jatkunut stressi heikentää vagushermon toimintaa. Olet voinut huomata, että stressi, kipu tai jännitys voi muuttaa hengityksen pinnalliseksi. Mielihyvähormonin oksitosiinin erittyminen aktivoi myös vagushermoa eli halaus, kosketus tai lemmikin silittäminen aktivoi myös vagushermoamme. Muita hyviä aktivointikeinoja ovat laadukas uni, palautuminen, kylmäaltistus, jooga, meditaatio, rentoutuminen, hieronta ja nauru.

Päivittäinen parin minuutin hengitys/läsnäoloharjoitus:

Toista harjoitus päivittäin, mieluiten heti aamulla herättyäsi. Vain pari minuuttia riittää. Jos arjen kiireiden keskellä tunnet stressireaktion nousevan pintaan voit toistaa harjoituksen. Älä tee harjoituksesta liian monimutkaista ja työlästä, vaan nauti sen antamasta rauhasta ja paussista päivään. Aluksi voi tuntua hankalalta löytyy oma hyvä hengitysrytmi ja rauha, mutta toistojen kautta löydät kyllä rytmin ja hyödyt.