Työhyvinvointi ei ole sattumaa - jokainen meistä voi vaikuttaa

Huomenta! Heräsitkö tähän päivään täynnä virtaa ja energiaa - malttamattomana aloittamaan uuden päivän? Kevät ja aurinko saavat energiatasomme nousemaan pitkän talven jälkeen, mutta hyvinkin nukutun yön jälkeen olo saattaa olla väsynyt ja vetämätön. Aamun vireystasosta saat vinkkiä siitä, millä tasolla palautumisesi oikeasti on. Palautumisella, laadukkaalla unella & ravinnolla, fyysisellä kunnolla ja myönteisellä asenteella vaikutamme omaan hyvinvointiimme ja energiatasoihimme.

Työhyvinvoinnilla on suora yhteys omaan hyvinvointiimme. Ei ole siis sama miten voit töissä. Tekniikan kehitys on luonut uusia mahdollisuuksia työn tekemiselle. Kehityksen myötä ärsykkeiden/kuormituksen määrä on kasvanut entisestään. Työelämän tutkimukset kertovat karua kieltä työelämän kuormittavuudesta. Runsas puolet kokee työelämän erittäin kuormittavana. Evan arvo-ja asennetutkimuksen mukaan yli 80 % kokee, että töissä mennään ylikierroksilla ja tiedosti loppuun palamisen riskin. Hektisessä arjessa on yhä vaikeampi keskittyä oleelliseen. Keskeytykset, ärsyketulva ja työn kiristyvät vaatimukset ovat meille kaikille arkipäivää. Itsensä johtaminen, olennaisiin asioihin keskittyminen ja niiden löytäminen hankaloituvat hektisessä arjessa eikä laadukkaaseen ajatteluun ja kehittämiseen löydy aikaa. Työn ja vapaa-ajan rajat ovat muuttuneet häilyvämmiksi. On helppo tarkistaa illalla vielä se yksi juttu kännykällä ennen nukkumaan menoa. Myös työn ja perhe-elämän/arjen yhteensovittaminen saattaa olla ajoitellen haastavaa tai henkilökohtaisen elämän kuormitus, murheet tai omat vääristyneet odotukset vaikuttavat negatiivisesti työelämään ja yksilön hyvinvointiin.

Työhyvinvoinnin ja sen kehittämisen näkökulman tulisi olla ennen kaikkea ennaltaehkäisevää ja keskittyä vahvuuksien, voimaannuttamisen, työn ilon ja onnistumisen edellytysten luomiseen. Työnhyvinvointi ei ole siis vain uupumuksen tai väsymyksen oireisiin puuttumista tai puutteiden korjaamista. Perinteisesti työhyvinvointi on ollut lähinnä yksilön terveyden ja fyysisen kunnon kehittämistä ja toiminnan painopiste on ollut juuri puutteiden korjaaminen. Työhyvinvointi on laaja-alaisempi käsite ja sen on jokaisen työyhteisön jäsenen vastuulla. Työhyvinvointi koostuu organisaatioon, tiimiin/yhteisöön ja yksilöön liittyvistä tekijöistä. Työhyvinvointiin vaikuttavat hyvä johtaminen ja esimiestyö, työn organisointi, vaikuttamismahdollisuudet, yhteiset pelisäännöt, osaaminen, avoin ja vuorovaikutteinen toimintatapa sekä myönteinen ja kehittymiseen kannustava yrityskulttuuri.

Työpaikan tulisi olla paikka, johon on aamusta mukava mennä ja jossa voi hyödyntää omaan osaamistaan, kokea onnistumista ja työnilo sekä saada energiaa myös muuhun toimintaa. Omaan jaksamiseen vaikuttavat myös työajan ulkopuolisen ajan valinnat. Jokainen meistä voi pitää huolta omasta kunnostaan ja hyvinvoinnistaan ja sitä kautta vaikuttaa omalla asenteellaan ja tekemisellä yleiseen työhyvinvointiin. Työelämän hyvinvointi ja menestys edellyttää meiltä joustavuutta, aloitteellisuutta, itseohjautuvuutta- ja johtamista, kuuntelemisen taitoja sekä jatkuvan kehittymisen valmiutta ja elämänhallintataitoja. Työyhteisön hyvinvointia vahvistavat luottamus, toisten arvostus, avoimuus ja työyhteisötaidot. Tämä näkyy siinä, että huomioidaan muiden erilaisuus, annetaan tukea ja apua tarvittaessa ja kannetaan yhdessä vastuuta toiminnasta. Kun työ on organisoitu siten, että työntekijä pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan ja osaamistaan sekä kokee tulleensa kuuluksi ja saa tukea työlleen on työn tuottavuus, työn ilo ja menestys taattu. Hyvinvoivan, innostuneen, osaavan, uudistumiskykyisen, luovan ja sitoutuneen henkilöstön avulla mahdollistetaan tulevaisuuden menestys.

Työhyvinvointi ei ole sattumaa - jokainen meistä voi vaikuttaa

#hyvinvointi #työhyvinvointi #palautuminen #stressi #kuormittavuus #voimavarat #ylivirittyneisyys #kortisoli #omavalinta #itsensäjohtaminen #laadukasajattelu #keskittyminen #muisti